Mie olen päättäny lopettaa tämän blogin pitämisen.

Muutan muuale, sei ole mikään salaisuus, tämä ei ole semmonen muutto. Semmonen lopettaminen.
Täälä on vain liikaa mitä mien ehkä haluais enää ajatella.
Parempi lähteä alusta.

Kiitos näistä vuosista täälä, tämä pn auttanu minua paljon.

http://marraskuinen.blogspot.com/

Miten mie voin huomata joskus vuen jälkeen, etten vieläkhään ole ihan yli kaikesta?

Vain jolleki joka on niinkö mie, yhtä vitun tyhmä voi käyvä näin.

Ainahan sitä luuli kaikkea eikä koskaan tajunnu mistään mithään.

Molen tosi kaukana nykyhhään.

Onpa taasen kulunu aikaa, vaikka niin, empä mie tiijä miksi mie tänne kirjotan eres :))
ko ikinä ole mithään tähellistä sanottavvaa.
 Tulipa kuitenki välistä taas semmonen olo että vois vähäsen avautua tännekki.

Kyllä se sitte soitti mulle.
 Ja met näimä perjantaina, ja se tuli meile yöksi ja kävi lauantaina kaupassaki minun puolesta, ko mie olin suihkussa.
Hääty olla, että pääsi sitte ristijäissiin.
 Se on mukava kyllä, muttei siitä kukaan ota selvää. Sen piempi aikaset kaveritkaan oikein, niin mitenkä mie sitten.
Kait sitä taas joskus näkkee.

 Huomena menen jasun kansen räkärockhiin kattomaan sydän, sydäntä.
Ekkaa kertaa livenä, ja nähjään karkkiaki sitte kai sielä. Tosi kivvaa, minusta :)
 jaakko mennee kuitenki taasen isällensä kait, mie ainaki käsitin näin. Mutta on meilä kahestaanki hauskaa, ei siinä mittään.

Kohta on jo loma.

Se varmaan tietää etten mie ole se, joka soittaa.
 Että minusta ei koskaan tule ihmistä, joka roikkuu jonku miespuolisen perässä.
Ja anelee siltä, että tykkää minusta.
 Eipä.
Enkä mie halvaakhaan.

Jos asiat on niinkö jussi sano niin kyllä mie hei ymmärrän.
 Siitä vois puhua mulle.

Koska olis jees olla kavereita.
 Sekään ei katos oikein onnistu jos ei pidetä yhteyttä.

En mie edes haluais enempää.

Jatkettua omenamehua, ruokapäiväkirja, lineaarinen funktio, substantiivien taivutus.
 Siittä non poka maanantai-illat tehty.
Minun pitäis kirjottaa killin tunnile joku lapsuusmuisto. Lapsuuslapsuus, mihin ikään se loppuu?
 Ei se ole loppunu vielä. Kai tämä tarkottaa varhaista lapsuutta. Mihin se sitten päättyy.
SIihen ko ei enhään uskaltanu laskea pulkala samoista mäistä ko ennen, ko alko ajatella mitä sannoo? Mien oikein tiijä, mutta voin käyttää ehkä mielikuvitusta sen tehtävän kanssa. Onhan tässä aikaa viikko kokonainen niin.

Mien taija ottaa sitä matkaan täälä ko mie tulen. jasua.
 Ei olis fiksua tua kethään ekala kerrala. Mie haluan nähä teitä sitten sielä. Teitä pieniä.
Eikä se ole sama asia jos joku täältä on mukana. Kumpikhaan niistä.
 Ehkä sitten hiihtiksellä. Tai kesälä. tai joskus niin sitten. Minun tykö saapii kyllä tulla, ja onhan joku kai tulossaki. Kuulemma :)

Huomenissa alkaa varttia vaille kympiltä, ruuan jälkeen on hyppy, ja sitten koulu loppuu varttia yli neljä.
 Hm.. on helpompaa ko on 75min oppitunnit. Se on puuduttavaa ehkä joo, mutta samaa ainetta on vain 3 tuntia viikossa ja se tekkee yhen kurssin. Ei siis tartte jaksaa sammmaa juttua joka päivä saahakseen kursseja täytheen ja son hyvä asia minun mielestä.
 Pitäis mennä kuohroon huomena koulun jälkheen.

Tänhään mulla on taas liikaa tekemistä yhteen ilthaan.