Väsyttää aivan tolkuttomasti, se on Maijan ansiota.
Kiitos, kun ensin kuppasit kanssani kolmeen saakka, ja sitten herätit kahdeksalta Ô.o kivaa oli ^-^
Sonataa tuli sitten käytyä kahtomassa, enkä vaihtais pois.
Vaikka minua kaivertaa vielä se, kun Jani ei enää kuulu bändiin, ja olis ollut hianoa nähdä sekin livenä, niin ei voe mittään.
Nyt kaikki truuSonatafanit tulee ulisemaan mulle, miten yksilö ei ole bändissä tärkeä jne, anteeksi siis jo valmiiksi.
Jokatapauksessa, rakastuin tuohon bändiin yhä vain enemmän ^-^
Ja kiitus Maijalle viälä siitäkin, että lährit mukaan :D yksin ei olis ollut niin hauskaa. Läheskään.

-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_

Voisin kai selvittää välillä jostain muustakin. Jos osaisin.
Ainut mitä mulla juuri nyt on päässä, on roolipelit [ei ne oikeat, kuten Ville minua eilen valaisi] ja musiikki.
Mielenkiintoinen elämä minulla, eikö totta.

Tajusin eilen illalla myös sen, ettei elämäni olekaan ollut aivan niin normaalia kuin olen aina luullut.
Eräs nimeltämainitsematon ihmine valaisi minua.
Se ei olekaan kaikilla aivan tällaista ollut se elämä. Ja mie luulin, että yksi toinen oli vain elänyt pumpulissa, kun kertoi, ettei heillä ole tällaista, ollut koskaan.
Nyt kuitenkin tajusin, ettei se ole monilla muillakaan.
Sen ei kuuluisi olla näin. Se ei saisi olla näin.
Ja silti se on, ja on aina ollut, ja tulee varmaan aina olemaankin.
Olisi ollut mukavampaa elää tietämättä, ettei tämä ole normaalia. Mie en tiennyt. Olisi pitänyt.

Älkää edes yrittäkö ymmärtää mitä mie selitän.
Varmaan vain mie, ja tuo valaisijani tajuaa, että mistä puhutaan. Kiitos kuitenkin ko näytit sen, mitä mie en nähnyt.

Elämä jatkuu.