Mie
           en
tunne
              itsenäni.
Enää.

kuka mie olen?
kuka se oli, joka lupautui suhteeseen, jota ei osaa pitää yllä. Haluaako se edes?
Haluaako se osa minun päästä sitä. Mie en osaa.
En halua, en taho siedätyshoitoa, vaikka puhuin siitä.
Ei ole olemassa paikkaa, aikaa, ajatusta, joka sais minut taas käsittämään.

Mitä tehrään, ko pää hajoaa kahtia?
Se en ollu mie, soli joku muu. Joku joka ei myönnä, jota mie en tunne.
Minen haluakaan tuntea.

Mie en muista sitä tunnetta. Mie muistan hengenahistuksen.
Muistan sen, ja muistan, ettei siinä ole mitään järkeä.

Minussa ei ole mitään järkeä. Anna hengittää.

"Barbinuket mustiin puin, muuten vaan."