Olenpas tässä miettinyt kaikenlaista.
 Esimerkiksi nyt vaikka sitä, miksi ihmisten häätyy valehella niin kauheasti?
Siis emmie nyt tarkota jonku asian kertomatta jättämistä, tai semmosta valehtelua, joka oikeasti suojellee jotaki joltaki. Säästää toista ihmistä.

 Mutta joilaki ihmisillä tuntuu olevan tapana puhua ihan mitä sattuu,
keksiä juttuja sitä mukaa ko niitä selittää.
 Esittää kaikki se totuutena silmät kirkkaina, vaikka semmosista valheista on niin helppo jäähä kiini.
Ehkä kysymys onki siittä, että net valhheet on lähinnä merkityksettömiä.
 Net ei vahingoita kethään, eikä ole muutenkhaan vakavia, mutta mikä niiden idea sitten on? Saako niistä ittelle jotaki tyy'ytystä, ko saapii kertoa miten on tehny jotain, vaikkei oikeasti ole? Että itele on tapahtunu jotain, vaikkei oikeasti ole.
 Ko voi esittää jonku jutun omanaan, vaikka varsin hyvin tietää, ettei ole sitä itte keksiny?

Minua sei haittaa, ihmetyttää lähinnä.
 Molen itte aina ollu huono valehtelija, en pysty selittähmään mithään perättömiä juttuja, ilman että jään siittä kiini. Tai kai se riippuu tilantheesta.
 Vaan mietinpähän tässä näitä, ko en ilmeisesti ommaa muutakhaan tekemistä näin perjantai-iltasin.

Don't wanna osottaa ketään sormela tässä, mie puhun vaan yleisesti ihmisluontheista :----)
siittä miten tymmiä met oikeasti olemakhaan.