Mie katoin äsken pitkästä aikaa elokuvan tuntheela.
 Sen nimi oli Candy, ja se kerto heroiinista.
Ja tietenki kahesta ihmisestä.

Ja tietenki mie itkin.
 Vähän väliä. En siksi, että ihmiset rakasti,

tai niilä meni huonosti, tai ne kuoli.

Ko siksi, että ne vain oli siinä.