Aika on taas mennyt liian nopeasti.
 Joka ikinen päivä, viikko, jää päähän kaikumaan, enkä mie tiä, mitä tekisin sille.
Mien ole enää pitkään aikaan tienny, miten uskaltaa luoda suunnitelmia.
 Mie kun menin taas tekemään liikaa ajatustyötä, ja vielä luottamaan niihin sunnitelmiin, uskomaan siihen.
Eikä se toimi, ei se toimi, jos on yksin ajatustensa kans.
 Jos ei olekaan sitä ihmistä, joka jakaa ne suunnitelmat, vaikka annetaan uskoa.

Se ei vain toimi.

"Tule jo takaisin, mä olen heikolla päällä
Mainoksista matto
Ikävä tarttunut tapettiin

Pää painuu, puut taipuu
Pelkään
Pääni pettää"

 - Happoradio -

 Enkä mie muista enää, minkä joskus annoin itelleni syyksi, kun aloin taas luottaa ihmisiin.
Mien tee sitä virhettä enää uuestaan.

TEKOSYY.